Valon ja varjojen leikki |
|
|
|
perjantaina, lokakuuta 29, 2004
Voi elämä, minä lähden kotiin! Eihän täällä jaksa enää notkua. Olisi vielä paljon hommaa huomista varten. Minäkin olen niin lihava, etten paljo viitsisi. Minusta tulee mammakarhu. Minulle tulee kuuma, joopa joo, kaikkea sitä keksii. Minua väsyttää. keskiviikkona, lokakuuta 27, 2004
Happy HalloweenTänä vuonna pistetään taas naamiaiset pystyyn. Nuorin poikammehan täyttää sunnuntaina yhden vuoden. Kyllähän sitä voi viettää naamiaisten merkeissä päivän etuajassa. Tällä kertaa yritetään tehdä näistä bileistä mahdollisimman lapsiystävälliset. On kutsuttu kaikki meidän "lapselliset" ystävät perheineen ja muutamia muita kavereita. Minä en halua näistä naamiaisista mitään ryyppysekoilubileitä. Pidämme juhlat meidän uudella talolla maalla. Kun olisi yläkerta jo valmis niin sinne voisi majoittaa ihmisiä mutta ei ole, aloiteltiin vasta. No osa tulee omalla autolla ja pääsee selvänä sitten illalla jatkamaan matkaa. Ehkä olisin valmis maksamaan kavereille paluu taksin, tai ehkei vaan ehkä vaan kyllä olisin.Töissä, työn ulkopuolellaTöissä on ollut kiireitä koska Suvi on ollut lomilla. Viime viikolla oli muutama muukin kun oli se syysloma. Ja minä lomittaa, huvittaa hitosti sekoilla toisten tekemien diilien kanssa.Odotan koko ajan että Leevi ottaisi ensimmäisen askeleensa. Mutta eihän sitä varmaan ehdi ottamaan ennen ensimmäisen vuoden täyteen tuloa. Nyyti potkii kovasti massussa juuri tällä hetkellä. Kukaan ei ole enää 100% varma syntyykö uusi vauvamme 2004 vai 2005, ei sillä ole yhtään mitään väliä. Nyt on kyllä pakko tehdä vielä muutama kirje? kiva, kiva, kiva. Minustahan on tullut ihan työallergikko äitiyslomalla. Minua on tänään todellakin tympinyt tämä päätteen ääressä istuminen, puhelimiin vastailu ja asioilla juoksu. torstaina, lokakuuta 14, 2004
Minä ja minun mieheniVietämme tänään Leevin kanssa Lahtipäivää. Olemme nyt kirjastossa. Lupasin Leeville että voimme lainata muutaman kivan kuvakirjan. Ajattelin myös lainata jonkun uuden satukirjan iltasatua varten. Kyllä tämä lapsen/vauvan kanssa puuhailu on paljon mielenkiintoisempaa kuin töissä puhelimeen vastailu ja sinne tänne säntäily. Hetkittäin jopa kadun että lupauduin töihin. Leevi varmaan ottaa ensimmäiset askeleet juuri silloin kun uramami on luomassa kontakteja "parjattujen" naapureiden kanssa. Mutta kuukausihan se vain on, ei pidä antaa itsensä täysin liukua pois työelämästä.Poika tulee meille syyslomalla muutamaksi päiväksi. Minulla ei vain ole syyslomaa mutta asiat ovat niin kuin ovat. Lupasin viedä Leevin työpaikalle käymään. Likat olisivat siellä innostuneita näkemään meidän nappisilmän. Ihastuttava nuori herra, todellakin. Eilenkin hän veti liinan alas pöydältä kun hetkeksi käänsin selkäni. En minä muuten pitäisi siinä liinaa mutta se pöytä on niin kamala. Pitäisi suunnitella muuttoa mutta ei jotenkaan viitsisi. Se on saatanan suuri urakka... kamaa on aika paljon. Joskus sitä ajattelee että kuinka sitä jaksaa vauvan ja reilun vuoden ikäisen taaperon kanssa. Täti lupasi meille kaksosrattaat lainaan kun eihän se Leevi vielä muuten mukaan lähden kuin rattaissa. Mutta en ole edes harkinnut Leevin laittamista hoitoon. Nyt harkitsen kirjojen lainaamista, Lahden kotiin menoa ja lapsen laittamista päiväunille. tiistaina, lokakuuta 12, 2004
Hihhei, töissäSamat vanhat naamat katsovat takaisin päin. Kaikki lähipiirini ihmiset ovat niitä samoja joiden kanssa työskentelyn jo vuosi sitten. Sitä tuntee itsensä jotenkin tärkeäksi kun ihmiset hokevat tarpeellisuuttani. Kuinka vaikea olikaan järjestää kesälomia kun minä en ollut tuuraamassa kaikenmaailman kielimaailmojen edustajia.Tällä viikolla olen töissä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona ja sitten vielä perjantaina. Jannu oli viikonlopun töissä ja hän on nyt kotona alkuviikon ja keskiviikon ja torstain välisenä yönä hän mennee yövuoroon. Sisko tulee hoitamaan Leeviä perjantaiksi koska vaikka Jannu onkin perjantaina päivällä kotona niin hänen pitää nukkua. Eilinen meni vielä asioita silmitellessä. Juttelin muutaman venäjänkielisen asiakkaan kanssa. He olivat ihastuneet että palasin ja harmistuneita kun sanoin että lähden pian myös pois. Venäläiset kyllä ymmärtävät perheen perustamisen ja kotiäitiyden merkityksen. Kotona nähdäänAlakerran remontti alkaa olla valmis. Sitten remppaporukka siirtyy kellarikerrokseen saunaosaston remontointiin. On ihanaa kun uusi koti muotoutuu meidän näköisemmäksi. Nyt pitäisi sitten hankkia huonekaluja. Kun yläkerta on remontoitu neliöitä niin paljon, ettei vanhat huonekalut riitä ja uutta on kiva saada. Nyt meillä on aika väljää; Patjoja lattialla, puutarhakalusto olohuoneessa ja vaatteet pahvilaatikoissa. Nyt voimme varmaan jo muuttaa osan tavaroistamme lopullisesti tänne kun remontti on valmis.Sunnuntai aamuaamuna heräsimme lumisessa maisemassa. Uudella talollamme oli useampi sentti lunta. Leevi oli ihan innoissaan. Hän oli kuin olisi nähnyt jotain ihan uutta. Ensin vähän pelotti uusi elementti. Ihan hiljaa vaan äidin sylissä äimisteltiin. Sitten laskin Leevin alas ja kädestä pidellen hän taapersi vähän eteenpäin ja pyllähti sitten nurmikolle. Lapasekas käsi tavoitteli hitaasti lunta ja kun se oli todettu vaarattomaksi niin sitten Leevi kauhoi sitä innoissaan... suuhunkin. tiistaina, lokakuuta 05, 2004
DuuniVälillä sitä pitää käydä täällä Lahdessakin. Nytkin olen menossa neuvolaan.Töissä kaipaillaan. Menen sinne muutamaksi viikoksi töihin ja mm. laadin uusia esitteitä. Menen töihin ensi viikon alussa ja olen töissä marraskuun 19. päivään saakka. Leevi on sen aikaa Noran, tätinsä tai isänsä hoidossa. Enkä minä tee kuin 5-6 tuntia töitä päivässä enkä ehkä joka päivä. Mutta saan kuitenkin saman palkan kuin ennen. MuutosKyllä se sitten vaikuttaa siltä että olemme melko lailla muuttaneet uuteen taloomme. Remontti jatkuu mutta me mahdumme joukkoon. Välillä tietenkin pelottaa että Leevi loukkaa itsensä johonkin. Hän seisoo jo tuetta ja kävelee tueasta kiinni pitäen. Kohta hän varmaan nousee sitten lopullisesti jaloilleen. Vesseliä saa ihan todella vahtia. Toinen vesseli melskaa mahassa.Ja minä "melskaan" pihalla. Viime viikonloppuna teimme porukalla pihaa. Maajussi tuttavamme tuli kyntämään meille kasvimaan. Teimme myös pihaan istuksia jne. Paikalla olo Jannun vanhemmat, siskoni ja veljeni ja sekalainen seurakunta muita kavereita. Suurin osa huonekaluistamme on edelleen Lahden kodissamme. Elämme oikeastaan aika minimalistisesti. Vuoden vaihteessa laitamme asuntomme myyntiin ja muutamme lopullisesti uuteen taloomme. Yläkerran remontti ei ehkä ehdi valmistua siihen mennessä. No katsellaan, ihan kiva näin?! |