Valon ja varjojen leikki

Matkalla maailmassani, sen valoissa ja varjoissa... ELÄMÄSSÄ...

This page is powered by Blogger. Isn't yours?
maanantaina, heinäkuuta 26, 2004
 

Kesä, kesäloma

Jannu jäi kesälomalle 15.7.2004. Olemme nyt olleet seilaamassa Turun saaristossa Jannun vanhempien potskilla. Tulimme sieltä pois eilen. Leevi selvisi matkasta ihan hyvin. Oli taas oikein kivaa olla merillä, makailla kannella, ottaa aurinkoa ja tuntea tuulen vire iholla. Viikonloppuna menemme Vaasaan Kalevan kisoihin ja kesäretkelle. Sitten kohta lähdemme sitten taasen kohden pohjoista tapaamaan isäpuoltani.

Asuntoasioita

Olemme Jannun kanssa suunnitelleet isomman asunnon ostamista. Lapsia kun nyt tuntuu siunaantuvan. Oikeastaan suunnittelemme maalle muuttoa, Hollolaan tai Nastolaan mutta kuitenkin pois kaupungista. Nykyisestä kämpästämme vois saada jotain reilut 200 000 ja sillä ostaisi varmaan ihan kivan omakotitalon jostain tästä läheltä. Minä en haluisi missään tapauksessa ruveta rakentamaan tyhjästä aivan uutta. Niin suuret projektit pelottavat minua. Silti olisihan se kiva tehdä täysin oman näköinen mökki kun vaan rohkenisi edes ajatella sellaista.

Teetin keskustan kämppääni kylpyhuoneremontin ja laitatutin uudet tapetit seinille. Nyt olen vuokrannut sen jo elokuun alusta eräälle avoparille joka opiskelee LAMKissa. Nyt on sitten onkelma ratkaistu.


sunnuntaina, heinäkuuta 11, 2004
 

Vaihe rikkaat kisat?


TWD-Länkenin Kjell Carlström kirkasti viimevuotisen SM-hopeansa kultaiseksi, kun maantiepyöräilyn mestaruuden ratkaistiin Laihialla Pohjanmaan tuulisilla lakeuksilla. Tapahtumiltaan varsin värikkääksi muodostunut kilpailu ajettiin 23 kilometrin radalla, jota kierrettiin yhdeksän kertaa. Kokonaismatka oli 207 km.

Kilpailussa nähtiin kovaa yritystä heti alusta asti, mutta mitään lopullisia ratkaisuja ei päässyt syntymään. Värikkäimmät tapahtumat nousivat esiin, kun kilpailusta oli ajettu kolmannes. Tamperelaiset Vastarannan veljekset protestoivat tuomareille kilpailun liikennejärjestelyjä ja lopettivat ajamisen. Kilpailu jatkui vajaan kahdenkymmenen ajajan irtiotolla, jotka polkivat parin minuutin kaulan pääjoukkoon. Irtiottoryhmän suureksi hämmästykseksi Vastarannan veljekset ilmestyivätkin reitin sivusta uudelleen kilpailuun mukaan, vaikka jättivät noin puoli kierrosta ajamatta. Tämä ei kuitenkaan sopinut muille ajajille ja joukkueille. Tilannetta selviteltiin parin kierroksen ajan, jolloin kilpailijat ajelivat lenkkeilyvauhtia ja pian keskeyttivät ajamisen kokonaan.

Tuomaristo teki uusia päätöksiä ja kilpailijat koottiin yhteen ja lähetettiin uudelleen liikkeelle ilman Vastarantoja. Tällöin oli ajamatta neljä kierrosta eli 92 kilometriä. Välittömästi tämän jälkeen CC Helsingin Oscar Stenström, TWD-Länkenin Kjell Carlström ja Jussi Veikkanen iskivät irtiottoon. Kolmikko oli sama kuin viime vuoden mitalistit. Trio ajoi aktiivisesti vuorovedolla, ja ero kasvoi nopeasti muutamaan minuuttiin. Varsinainen ratkaisu tapahtui vasta viisi kilometriä ennen maalia, jolloin Kjell Carlström iski irti. Stenström ei pystynyt vastamaan, vaan joutui toteamaan kultaisen mitalin karkaavan käsistään. Stenström tyytyi taistelemaan hopeasta viimevuotisen mestarin Jussi Veikkasen kanssa. Aktiivisesti koko kilpailun ajanut Stenström pystyi kukistamaan jalkansa tyhjäksi ajaneen Veikkasen helposti ja kirkasti näin viimevuotisen pronssinsa hopeiseksi.
(lähde)

Tulokset

Minä en paljon pyöräilyä seurannut tänä vuonna. Kävin Lahti-GP:n katsomassa Leevin kanssa. Se oli muuten ihan hauskaa tsiikailtavaa. Pyöräily on ihan tosissaan aika hauska laji. Siinä meni "poika" toisensa jälkeen ohi ja aina ei edes tiennyt kuka oli kuka. Olihan tuota jotain ruokaa silmillekin? Ihan kiva tapa viettää perjantaita kun kiinnostus oli aikanaan herätetty... Eikä se ole vieläkään hiipunut. NAM?



torstaina, heinäkuuta 01, 2004
 

Kaikki yhes koos

Nyt on kaikilla 444 suomalaisella kunnalla omat kotisivut. Ensimmäiset sivut sai Oulu 1994 ja juhannuksen alla Ahvenanmaalainen kunta Lumparland julkaisi viimeisenä sivut internetissä.

Meillä on ovi käynyt iltaisin tiuhaan tahtiin kun paikalle on lappanut "kisaturisteja" eikä nyt tietenkään mitään ihan oikeita turisteja vaan meidän kavereita ja tuttuja jotka haluavat katsoa matseja meillä. Kyllähän sitä on katseltavaa riittänyt, jännitettävää.

Ei minulla mitään varsinaista suursuosikkia ole kisoissa. Eilen toivoin Alankomaiden voittoa (Miksi sitä sanotaan Hollanniksi vaikka se ei virallisesti ole sitä). Lapsena muistan kannattaneeni "Hollantia" koska veljeni kannatti Saksaa ja ne oli vastakkain. Tänään kannatan ehkä pikkaisen enemmän Kreikkaa kuin Tsekkiä mutta se on aika fifty-fifty. Oli se hieno hetki kun Kreikka voitti Ranskan... Vahingoniloa? Jännä matsi!

Taka-ajatuksia

Jotkut sen on tajunnut että Poika on ollut erityisen paljon meidän mukanamme. Hänet on käytetty jopa isäpuoleni kotikulmilla. Ja totuus on se että kaikista epäilyksistä huolimatta näyttää siltä että Poika päätyy meille Jannun kanssa tulevaisuudessa. Ei vielä tänä syksynä, ensi keväänä kuten on suunniteltu aiemminkin. Pojan "äiti" on antanut ja periksi ja tajuaa että jos Poika haluaa muuttaa tänne sen hänen omaksi parhaaksi. Jos kysymys ei ole vain biologisen äidin miellyttämisestä... Oli miten oli... Poika lähtee ensi viikolla takaisin "kotiin".

Sain kutsun puutarhajuhliin erään isänpuolen sukulaiseni luokse. Tulossa on nuorenpolven tutustumisjuhla (ilman taka-ajatuksia?). Eipä tässä kai muuta voi toivoa kuin hyvää keliä ja mukavia ihmisiä. Katselin tuossa vaatehuoneesta (-komerosta) mekkoakin itselleni. Sellainen lilamekko jossa musta kukikaspitsi päällä. Siihen kuuluu ihana lila hatttu. Hattu on tärkeä osa puutarhajuhla-asua... Jannu ei taida tulla, sillä on kai töitä. Ainakin toivossa on hyvä elää...?

Kunnossa, missä kunnossa...

Ensin sairaudet kiertää kaukaa ja sitten ne jyrää hennon ruumiini. Vatsa meni ihan pipariksi, sitä on koskenut eikä mikään ole maistunut. Nyt on vähän parempikin olo.

Leevillä on taasen ollut nuhaa. Ja kun on kurja olo niin vauva itkee ja kränää. Vauvat eivät osaa niistää eli puhaltaa räkää ulos nenästä joten se on imettävä, se parantaa oloa pikkaisen. Kyllähän sen aikuinen tietää kuinka niistäminen helpottaa välillä oloa. Jotenkin mietin että onko Leevin sairastumisen ja imetyksen vähentämisen välillä syy-seuraus-suhde.

Nyt en enää voi laihtua, se olisi jo sairasta. Pitää vain kasvaa ja kasvaa... kunnes on aika saattaa maailmaan tämän perheen uusi pikku jäsen. Tuntuu kivalta ajatella että pikkuinen toukka kasvaa sisälläni. Jannu sanoo sitä Nipsuksi joten se on kai kaverin työnimi... Kuten Nuppu oli edellisen jonka kuvittelin olevan tytön. Nyt koitan olla kuvittelematta kumpi se olisi... fifty-fifty mahdollisuudet saada vihdoin likka tai sitten taas yksi poika jonon jatkoksi. Molempi parempi, ihan hyvä!