Valon ja varjojen leikki

Matkalla maailmassani, sen valoissa ja varjoissa... ELÄMÄSSÄ...

This page is powered by Blogger. Isn't yours?
perjantaina, huhtikuuta 30, 2004
 

Kevättä ilmassa, rippunen kesääkin

Nyt ollaan ehditty jo vappuun asti. Täällä paistaa ainakin aurinko todella kauniisti. Tänä iltana olisi tarkoitus vähän grillailla, ei sen ihmeempää. Tulee muutama tuttu istumaan iltaa mutta ei meillä mitään rymyjuhlia aiota viettää, ei viinaa vain ruokaa, hyvää seuraa muutama kalja ja siideri (eikö viina olekin eri asia kuin alkoholipitoinen juoma?). Ei millään raatsisi olla sisällä kun on niin kaunis ilma. On tässä vielä vähän sisähommia vaikka jo ehdittiin siivota mutta ruokia pitäisi laittaa.

Leevi sai pari viikkoa sitten ensimmäisen hampaansa, alas eteen, sinne se kai useimmiten ensin tulee. On hän sen kerinnyt jo muutaman kerran tuikuta tissiini. Toinen hampuli kai tekee tuloaan siihen viekkuun. Välillä Leevi on todella aurinkoinen lapsi, herttainen sydämen murtaja. Sitten kun asiat rupeaa menemään pieleen niin sitten kränätään oikein olan takaa. Syöminen varsinkin on välillä oikein taistelukenttä. Ei tissin lutkuttaminen vaan kiinteän ravinnon nauttiminen. No jos ei kiinnosta niin antaa sitten olla. Minä haaveilen tässä siirtymisestä ainakin osittain korvikkeen käyttöön. Minä kai aina haen jotain oikoreittejä, vapauksia valita. Paitsi että helpointa on todellakin imettää...Mutta silti, alkaa jo tuntua siltä että riittää tätä hommaa. En ole vielä koskaan saanut näin pitkään imettää lastani...

Joudun taas kohta jonkinmoisiin syynäämisiin jos en ala saada painoani takaisin... Painan enää vajaat 55 kiloa. Olen jollain tavalla vaaraksi lapselleni ja senkin takia olisi todella hyvä tarjota Leeville korviketta, minun maitoni voi olla liian litkua. On ollut vaan niin ihana taas päästä ulos, liikkua ja on ollut niin kiirettä ettei ole oikein ehtinyt syömään... Minä vain selittelen vaikka minun pitäisi olla ylpeä siitä että edustan tämän hetken ihanne naistyyppiä... Paitsi että tisseihin pitäisi laittaa silikonia (ja hiukset blondata). Olen aina ollut ruipelo... Laihimmillaan olen painanut reilut 45 kiloa ja silloin jo todella näytin sairaalta. Se on vähän 174 senttiselle... Mutta silloin olin ihan pihalla... Nyt olen järkevä nuori nainen ja tajuan etten saa enää laihtua sataa grammaakaan (vaakamme punnitsee sadan gramman tarkkuudella).

Leevi muuten täyttää tänään puoli vuotta... Sitä ja vappua juhlistaen... ONNEA ja HAUSKAA VAPPUA!


perjantaina, huhtikuuta 09, 2004
 

Paluu arkeen

Minun reissuni venyi vähän pitemmäksi kuin aikaisemmin kerroin. Menin vielä Leevin kanssa Ninnille hänen uuteen kotiinsa. Ehkä minä olen luonut ihan liikaa virikkeitä ja menoa yhdelle pikkulapselle. Tulimme keskiviikkona kotiin. Minua väsyttää. Nyt pitää sitten ottaa ihan rennosti. Pyörän käyn varmaan huollattamassa ja vähän ajelemassa. Kävimme Neuvolassa ja Leevi sai PDT-tehosteen.

Pohjoisessa... laskettelua, hiihtämistä, valjakkoretkiä, moottorikelkkailua. Leevi nauroi ensimmäisen kerran kun olimme valjakkoajelulla ja hänen kasvoilleen lensi ihan pikkaisen lunta. Sen jälkeen hän on naureskellut vähän kaikelle koska kai hän huomaa että se on meistä muista hauskaa. Tai kai se on hauskaa hänestä itsestään. Näköjään pitäisi matkustella enemmän kun Leevi ottaa edistysaskelia. Niiden aika oli vaan nyt... naurun ja kääntyilyn. Voi mikä pikkuinen hurmuri! Vie melkein kaikkien sydämen?

Koiramaista

Varafaija suunnittelee taas uuden koiran ottamista. Olisi kuulemma jollain tutulla tulossa hyviä Suomen pystykorvanpentuja ja yksi olisi vielä vapaana. Pörrin (vanhin koirista, Norjanhirvikoira) aika alkaa kuulemma olla jo ohi. Siitä ei enää ole metsälle ”reumansa” takia. Pörri makaili enimmäkseen takan edustalla ja näytti harmaantuneelta, ei hitto, sehän on hänen luonnollinen värinsä. Pörrin lisäksi faijalla on Popi joka on Pörrin tytär. Piku on Jämtlanninpystykorva jonka Faija hankki 50-vuotislahja rahoillaan. Neljäs koira on Itäsiperianlaika nimeltään Peppe. Faija harrastaa niillä metsästystä ja kavereiden kanssa ”haukkukisoja”. Virallisesti Faija ei ole koirineen haukkukisoissa käynyt mutta Pepellä olisi kuulemma aika hyvät edellytykset pärjätä. Se lisäisi ”astutusarvoa” jos koiralla olisi hyvät ”haukkutulokset”.

Piesiine

Jäimme suosiolla pääsiäiseksi Lahteen koska nyt on vähän matkustus puhti poissa ja totta, Jannu on töissä. Ajattelin mennä katsomaan sitä Kärsimystie näytelmää. Jos ottaisi Leevinkin mukaan. Vähänhän se on myöhä vauvalle. Mummo on paastonnut koska hän haluaa päästä lähemmäksi Jumalaa kun hänenkin tiensä voi olla pian päässä. Vaari liittyi rintamaan. Kun sanoin Mummolle että millä minä pääsen sitten lähemmäksi Jumalaa niin Mummo sanoi että ehtoollisella.

Pieni pala urheilua

Saakohan Pelsut jatkaa liigassa? Velkasaneeraus on hyväksytty käräjäoikeudessa ja valmentajistakin sovittu. Olisi se kiva jos Lahessa olisi joukkue mutta ei se ole hyvä jos he ovat vain velkaantunut heittopussi. Huomenna nähdään kuinka käy NamikaLahdelle?